hyhmä (rinnastetaan hyyhmä) lumi- tai jääsohjo, hyyde.
jne.
Eli miten sen on tottunut kuulemaan? Tai sanomaan, riippuneeko vähän murrealueesta.
Mietin miten lahjomaton puhesanojen asettelija lauseeseen ja suuhun, - appiukko-vainaa -, olisi kenties sanonut, niin korvani kuulevat 1,5 pituisen yyn, eli ei hyhmä eikä hyyhmä vaan puhenuotissa siinä välillä?
Milläs tai miten sen kirjoottaisi?
Mun tausta on lounais-suomen kieliperimää, hyvin vahva vaikute tuntuu olevan Kokemäen seudun puheet 1850 puolelta. Isoäidin miehen aluetta, ja äidin puolen sukulaisten puheissa Kokemäen nuotti kuuluu vahvana. Keksin sen kun huomasin että joskus kirjoittamani / käyttämäni nk. turun murre ei ihan natsaa virallisen turun murteen kanssa.
Turun murteessahan on (ollut, miten lie enää) selviä makustelueroja lähes kortteleiden rajoja seuraten. Selkeämmin Nummenpakan ja Kuuvuoren alueen murre eroaa Raunistulan murteesta ja Linnanfältin seudulla on taas hiukan erilaisia vaikutteita. Kauppatori siinä keskellä on tois pualell olevana siis keskellä riitaa? (Ei ole; ei Turussa riitoja sovitella?)
Isoäitini asui Vahdolla. Isoisän vielä eläessä he eivät kovin usein Turussa käyneet, matkaahan hevoskyydillä lähes 30 km. Senajan teillä. Eli kielivaikutteet eivät voimakkaasti liudennelleet.
Oppivat siis isoisän kotiseudun sananpaineet kotikielenä.
Korvat hyyhmässä kuulen kuusen oksilta tippuvaa vettä
lipputoimisto
VastaaPoistapyyhkii tiskin pölyjä -
kolke etenee
aseman kello
VastaaPoistaseisoo syksyn hyhmässä -
pysähtyneisyys
Hyhmä on vähemmän ankara kuin hyyhmä?
VastaaPoistaPiti katsoa sanakirjasta;
VastaaPoistahyhmä (rinnastetaan hyyhmä) lumi- tai jääsohjo, hyyde.
jne.
Eli miten sen on tottunut kuulemaan? Tai sanomaan, riippuneeko vähän murrealueesta.
Mietin miten lahjomaton puhesanojen asettelija lauseeseen ja suuhun, - appiukko-vainaa -, olisi kenties sanonut, niin korvani kuulevat 1,5 pituisen yyn, eli ei hyhmä eikä hyyhmä vaan puhenuotissa siinä välillä?
Milläs tai miten sen kirjoottaisi?
Mun tausta on lounais-suomen kieliperimää, hyvin vahva vaikute tuntuu olevan Kokemäen seudun puheet 1850 puolelta. Isoäidin miehen aluetta, ja äidin puolen sukulaisten puheissa Kokemäen nuotti kuuluu vahvana. Keksin sen kun huomasin että joskus kirjoittamani / käyttämäni nk. turun murre ei ihan natsaa virallisen turun murteen kanssa.
Turun murteessahan on (ollut, miten lie enää) selviä makustelueroja lähes kortteleiden rajoja seuraten. Selkeämmin Nummenpakan ja Kuuvuoren alueen murre eroaa Raunistulan murteesta ja Linnanfältin seudulla on taas hiukan erilaisia vaikutteita. Kauppatori siinä keskellä on tois pualell olevana siis keskellä riitaa? (Ei ole; ei Turussa riitoja sovitella?)
Isoäitini asui Vahdolla. Isoisän vielä eläessä he eivät kovin usein Turussa käyneet, matkaahan hevoskyydillä lähes 30 km. Senajan teillä. Eli kielivaikutteet eivät voimakkaasti liudennelleet.
Oppivat siis isoisän kotiseudun sananpaineet kotikielenä.
Korvat hyyhmässä
kuulen kuusen oksilta
tippuvaa vettä
:-)